TUTKIMME – LUOTTAMUKSELLA JA AMMATTITAIDOLLA
↓
Kosteusvaurioiden taustalla on usein tietyille rakennusajankohdille tyypilliset rakennustekniset ratkaisut.
Kosteusongelmat johtuvat yleensä erilaisista riskirakenteista, jotka ovat olleet ominaisia sen ajan rakentamiselle.
Toimimattomat rakenteet voivat olla seurausta esimerkiksi siitä, ettei rakentamisessa ole huomioitu riittävästi rakenteiden ja materiaalien kosteusrasituksen sietokykyä, maaperää tai yleisiä ilmastotekijöitä.
Myös jo kertaalleen korjattuihin rakennuksiin joudutaan tekemään sisäilmakorjauksia, kun ilmatiiveyden ohella ei ole huolehdittu rakennuksen ilmanvaihdosta. Terveellisen sisäilman kannalta on olennaista, että rakennukset ovat sekä ilmatiiviitä että ilmanvaihto on toimiva.
KUNTOTUTKIMUKSET
Rakennusten kuntoon liittyvät tutkimukset. Tutkimusten lähtökohtana ei ole ainoastaan sisäilmahaitan aiheuttajan selvittäminen vaan rakenteiden kunnon ja korjaustarpeen tarkempi arviointi.
Kuntotutkimuksia voidaan tehdä erilaisten saneerausten lähtötietojen tarkentamiseksi tai tiettyjen rakenteiden kunnon varmistamiseksi.
- Kuntotutkimukset suunnitellaan aina kohdekohtaisesti.
- Kuntotutkimuksien toteuttaminen vaatii kohteen vanhoihin suunnitelmiin perehtymistä, mikäli suunnitelmat ovat käytettävissä. Usein kohteista ei kuitenkaan ole olemassa vanhoja suunnitelmia tai suunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Tällaisessa tilanteessa tutkimus suunnitellaan kohteella tehtävien havaintojen perusteella.
- Tutkimussuunnitelma pyritään aina muodostamaan siten, että tutkimuksesta saatava tulos antaa yksiselitteiset lähtötiedot rakenteen kunnosta.
- Koska suunnitelmista ja kohteella tehdyistä ennakkohavainnoista huolimatta rakennetta avattaessa voi tulla vastaan yllättäviä ratkaisuja, joudutaan suunnitelmaa joskus muokkaamaan tutkimuksen yhteydessä tai sopimaan jatkoselvityksistä erikseen.
- Kuntotutkimuksiin liittyy myös paljon erilaisia laboratoriotestejä näytteille. Kaikki analyysit teetetään aina laboratoriossa, jolla on akkreditointi vaaditun testauksen suorittamiseen, jotta saatuun tulokseen voidaan luottaa.
- Laboratoriossa tehtävät testaukset voivat liittyä esimerkiksi betonin lujuuteen tai sen kemiallisiin ominaisuuksiin tai maa-aineksen kapillaarisuuteen. Testaukset voivat lisäksi olla rakennusmateriaalien mikrobianalyyseja tai VOC-yhdisteiden määrityksiä, jos kohteessa halutaan samalla varmistaa rakenteiden terveys.
- Kuntotutkimukset vaativat usein rakenteiden avaamista. Kuntotutkimuksen menetelmät valitaan aina tutkittavan kohteen ja siitä tarvittavien tietojen mukaisesti.
- Kuntotutkimuksistamme vastaa aina sertifioitu rakennusterveysasiantuntija.
SISÄILMATUTKIMUKSET
Sisäilmatutkimus eroaa kuntotutkimuksesta siinä, että tavoitteena on yleensä selvittää kohteen käyttäjien terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten mikrobi-, VOC- ja kuituhaittoja.
Usein menetelmät kunto- ja sisäilmatutkimuksissa ovat monelta osin yhteneviä, mutta sisäilmatutkimuksissa painotetaan enemmän sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä.
- Kohteeseen laaditaan asiakkaan tarpeisiin soveltuva, kustannustehokas ja laadukas tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelmassa huomioidaan kohteesta käytettävissä oleva lähtötietoaineisto siinä laajuudessa kuin asiakkaalla sitä on käytettävissään ja aineistosta koostetaan oleellinen tieto suunnitelman pohjaksi.
- Tarvittaessa tutkimussuunnitelman laatimiseksi tehdään myös kohdekäynti, jolla perehdytään paikan päällä vallitseviin olosuhteisiin, ja varmistetaan esimerkiksi asiakirjojen paikkansa pitävyys.
- Sisäilmatutkimuksistamme vastaa aina sertifioitu rakennusterveysasiantuntija.
ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET
Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Ihmisen hapentarpeen tyydyttämiseksi tarvittava ilmanvaihdon määrä on murto-osa tarvittavasta kokonaisilmanvaihtomäärästä.
Hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli 15000 litraa ilmaa vuorokaudessa.
Rakennuksessa syntyy epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Tällöin tarvitaan riittävää yleisilmanvaihtoa. Sen avulla esimerkiksi hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa saadaan pidettyä ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla.
- Arviolta lähes joka kolmannessa suomalaiskodissa ilmanvaihto on joko riittämätön, rikki tai puuttuu kokonaan.
- Koneellisen ilmanvaihdon kanavisto voi olla puhdistamaton ja päätelaitteet säätämättä. Painovoimaisen ilmanvaihdon kiinteistöissä voi korvausilman saanti olla puutteellista jolloin ilma vain ei vaihdu riittävästi.
- Asiantuntijamme analysoivat sisäilman laatua kiinteistössänne. Arvion tuloksena saatte kattavan raportin tarvittavista toimenpiteistä.
Rakennusterveys-
asiantuntija (RTA)
Kun epäillään sisäilmaongelmaa tai etsitään sen syytä, sertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla (RTA) on ammattitaito sekä ajantasainen tieto tutkimusten ja tehtävien suorittamiseen sekä eri osapuolten avustamiseen.
Sertifioidun RTA-asiantuntijan tulee toiminnassaan noudattaa eettisiä ohjeita sekä asetuksen asettamia vaatimuksia.
Eurofins valvoo laadullisten ja ammatillisten vaatimuksien toteutumista arvioimalla säännöllisesti sertifioitujen asiantuntijoiden toimittamia raportteja sekä sisällöllisesti että toimeksiannon toteutuksen osalta.
Toimimme yhteistyössä Ruokaviraston (ent. Evira) hyväksymien laboratorioiden kanssa.